Meidän joulu

Niin se vain joulu meni taas ohi yhtä nopeasti kuin jokaikinen vuosi. Monta viikkoa sitä jäätävää jouluhypetystä ja sitten kaikki ohi parissa päivässä. Mutta no, eipä auta voivotella. Meidän jouluaamu starttasi käyntiin sillä, kun Joel heräsi kuudelta laittamaan auton lämmitykseen ja valmistautui lähtemään seitsemäksi töihin. Mulla oli myös aikomus nousta suhteellisen aikaisin ja mennä perinteisesti sohvan nurkkaan katsomaan joulupukin kuumalinjaa, mutta koska meidän neidin unirytmi on mitä on ja päästiin nukkumaan taas vasta joskus kahden aikoihin yöllä, se lämmin sänky kyllä veti puoleensa paljon enemmän. Heräsin uudestaan sitten joskus puoli kymmenen aikoihin mutta aina vaan olis tehnyt mieli pitää itsensä vaakatasossa, ja Annikin se vielä nukkua pötkötti niin sikeästi mun vieressä etten millään raaskinut nousta. Sitten tajusin että joulupukin kuumalinjaa pystyy nykyään katsoa tuosta mun samsungistakin. Siellä mä sitten pötköttelin sängyn pohjalla Anni kainalossa ja katoin tätä kyseistä ohjelmaa tyytyväisesti peiton alla. Eipä tarvinnut kärsiä huonoa omaatuntoa siitä että jäisi jokavuotinen perinne tekemättä vaan sen takia etten jaksa nousta sängystä ylös. Joel pääsi kahdeltatoista töistä ja heti kun auto kurvasi pihaan niin nakattiin tavarat autoon ja lähdettiin hautuumaan kautta kohti Kälviää. Perillä oltiin noin puoli kolmen aikoihin ja koko loppuilta meni kyllä aivan älyttömän nopeasti lahjoja availlessa, hyvää ruokaa syödessä ja paljussa lillutellessa. Harmi kyllä, meidän visiitti Joelin kotona jäi vähän liian lyhyeksi kun seuraavana aamuna oli tarkoitus jo lähteä mun vanhempien luokse Kauhavalle johon myös mun siskojen oli tarkoitus tulla. Oli aivan mahtavaa taas pitkästä aikaa viettää aikaa koko perheen kanssa, näitä päiviä sais olla kyllä enemmän! Ja tosiaan lahjamäärästä päätellen me oltiin oltu kyllä erityisen kilttejä koko perhe, Anni erityisesti. Kiitoksia vain vielä pukeille ;-)