torstai 18. joulukuuta 2014

Toivepostaus: meidän häät

Vanhaan blogiini aikoinaan kirjoitin postauksen meidän häistä, joita juhlittiin 25.5.2013. Monet teistä ovat kyselleet, olisiko vanhaa blogia mahdollista päästä lukemaan vielä, ja erityisesti meidän hääpostausta on kaipailtu kovasti vanhan blogin puolelta. Vanhaa blogia en kuitenkaan valitettavasti halua laittaa enää julkiseksi, joten ajattelin nyt laittaa tänne uuden bloginkin puolelle kuvia meidän häistä, sekä täsmälleen saman kirjoituksen mitä vanhaan blogiini kirjoitin häiden jälkeen. Enjoy!
002-007-IMG_1024 006-018-IMG_1040 009-024-IMG_1052 kaksoiskuva1 kaksoiskuva2 018-048-IMG_1105 032-146-_DSC1717 068-IMG_1150 IMG_3968 IMG_3960 IMG_3985 IMG_3981 IMG_3993 kaksoiskuva 32 070-239-IMG_1259 036-080-IMG_1173 kaksoiskuva6 092-403-IMG_1436 kaksoiskuva3 128-483-IMG_1549 436-IMG_1490 359-IMG_1396 144-582-IMG_1586 514-_DSC1983 kaksoiskuva4 125-473-_DSC1929 kaksoiskuva5 potretti36 potretti4 kaksoiskuva7 loput2 potretti22
''Hääjärjestelyt itsessään oli viimeisellä viikolla melkoista tohinaa, ja alkuviikosta mun vatsa tekikin kepposensa jännityksen puolesta, eikä mikään ruoka tahtonut maistua ja yöllä ei uni tullut. Loppuviikosta kuitenkin kun oltiin saatu järjestelyt hyvään malliin, niin alkoi ruoka ja unikin maistua. Taisin siis jännittää enemmän sitä, saadaanko kaikki järjestelyt tehtyä ajoissa enkä itse naimisiinmenoa.
Hääpäivän aamu alkoi mun osalta olosuhteisiin nähden tosi rauhallisesti. Meillä oli hyvin suunniteltu aikataulu meikin, kampauksen ja henkisen valmistautumisen suhteen. Mun supertaitava isosisko siis meikkasi mut, ja kampauksen kävin laitattamassa täällä Kauhavalla. Noihin potrettikuviin mä taiteilin itse itselleni suunnilleen samanlaisen kampauksen kuin mikä mulle hääpäivänä tulee, ja onnistuin omasta mielestäni kyllä yllättävän hyvin. Harkitsin jopa, että peruisin kampaaja-aikani ja laittaisin itse hiukset myös hääpäivänä, mutta onneksi äiti ja siskot saivat mun päähän järkeä sanomalla että ei kyllä yhtään enempää stressin aiheuttajaa sille aamulle. Ja jos siitä hiustenlaitosta ei olisi heti tullut mitään niin mun pienellä pinnalla olisi aika pian kyllä sauvakihartimet ja suoristusraudat lentäneet seinään. Meidän aikataulu piti siihen asti, kunnes Joel ja hänen bestmaninsa tuli saman katon alle valmistautumaan samaan aikaan kuin minä, vaikka oli ollut puhe että kun mä rupean pukeutumaan niin tämä kaksikko olisi jo juhlapaikalla odottamassa mun saapumista. Silloin meinasi kieltämättä keittää yli, mutta onneksi pojat oli ripeitä ja myös mä kerkesin hypätä pukuuni tarpeeksi ajoissa.
Siunaamistilaisuudessa kerkesin jännittää koko tilannetta vasta kun seisoin eteisessä iskän käsipuolessa ja odotin häämarssin alkua. Mun jalat tärisi ihan hulluna, ja olin ihan varma että mun kävelystä sinne eteen ei tule yhtään mitään. Mutta silloin kun häämarssi alkoi soida ja mä astuin niiden kaikkien ihmisten eteen, mä näin vain yhden ihmisen: mun tulevan aviomieheni, jolla oli kasvoillaan maailman onnellisin hymy. Mun jännitys katosi siinä tilanteessa ainakin hetkellisesti. Turhaa mä jännitin, tätähän mä just halusin enemmän kuin mitään muuta.
Meillä oli hääautona ihana punainen kupla, joka me saatiin hommattua meidän kaverin kautta. Matkalla juhlapaikalle saatiin mielessämme kiittää jokaikistä kilometriä jonka auto kulki eteenpäin, koska suoraansanoen ei ollut mitään takeita siitä, että viekö se auto meidät perille vai ei. Mutta hyvin meidän kupla jaksoi ensin Kauhavalta Kortesjärvelle, ja vielä juhlien jälkeenkin Kortesjärveltä Ullavaan, jes!
Itse juhla oli ainakin mun, ja monien vieraiden mielestä ihanan rento ja vapaa, eikä haitannut vaikka aikataulusta ja ohjelman kaavasta pitikin välillä joustaa.  Ruoka sai paljon kehuja niin vierailta kuin myös hääparilta, jos jännitys olisi ollut pienempää eikä mekon nyörit kiristäneet niin olisin varmasti syönyt itseni aivan ähkyyn. Juhlan musiikista vastasi meidän ah, niin taitavat ja lahjakkaat kaverit. Monilla eri soittimilla ja älyttömän hyvillä taidoilla he saivat jokaisen biisin kuulostamaan uskomattoman hyvältä. Mulle olis ihan hyvin käynyt että ne olisi soittanut siellä sen koko juhlan ajan! Silloin kun häitä suunniteltiin niin monet kysy multa, että mistä meille tulee bändi soittamaan. Vaikka meillä ei tanssihäät ollutkaan niin musiikki on kaikissa häissä siitä huolimatta aika must. Jälkeepäin oonkin tajunnut että miten hyvä mäihä meillä oli, että meidän kaveripiiristä löytyy niin monia musiikillisesti lahjakkaita. En olis tienny mitä oltais tehty ilman teitä, kiitos vielä! ♥

Mä en tiedä mitä muuta mä kertoisin, mutta jos haluatte tietää jotain lisää niin kysykää :) Mutta jokatapauksessa tämä päivä oli mun mielestä aivan täydellinen kaikilta osa-alueilta, enkä osaa kyllä nimetä yhtäkään asiaa mikä olisi voinut mennä paremmin. ''

4 kommenttia: